Kunnat mukaan kylätoimintaan

Maakunnallinen kyläyhdistys Lappilaiset Kylät ry toteuttaa kaikille Lapin kunnille ja kaupungeille suunnatun kyselyn. Kyselyn tarkoituksena on selvittää Lapin kuntien ja kaupunkien odotuksia, toiveita ja tarpeita, jotta yhdistyksemme voi kehittää toimintaa vastaamaan entistä paremmin niihin odotuksiin, mitä kuntasektorilla koetaan tärkeiksi. Kysymys kuuluukin, millaista yhteistyötä kuntanne haluaisin tehdä Lappilaiset Kylät ry:n kanssa?  

Elinvoimaiset kylät ovat koko Lapin etu, maaseudun elinvoimaisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä ja laaja kysymys. Kylien erityispiirteet ja niiden moninainen rikkaus elävöittävät toiminnallaan kuntia ja koko maakuntaa ja sen elinkeinoelämää. Ensiarvoisen tärkeää on saada kylien erityispiirteet ja voimavarat yhteiseen käyttöön vahvistamaan yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja alueen elinvoimaa.  

Kuntien ja kaupunkien yhteistyö ja tuki ovat erityisen tärkeitä kylien kehittämistyön eteenpäin viemisessä. Kyläneuvostot ja –parlamentit sekä kylien yhteiset kylätilaisuudet ovat oiva paikka tutustua ja lisätä ymmärrystä erityisesti kyliä koskeviin tarpeisiin. Kunta-kyläyhteistyön esiin nostamista ei voi liian korostaa. Kylien huomioiminen kuntien ja kaupunkien strategiatyössä on tärkeää ja erityisesti strategisten päätösten siirtäminen käytäntöön. 

Lapin maakunta pitkine etäisyyksineen ja erityispiirteinen haastaa myös kylätoiminnan. Haasteet on tarkoitettu voitettavaksi. Yhdessä tekemällä, olemme enemmän kuin yksilöiden summa. Haastankin kaikki Lapin kunnat ja kaupungit mukaan Lappilaiset Kylät ry:n toimintaan.  

Voit kutsua myös meidät kylään, niin jutellaan lisää! 

Eini Kivilompolo, puheenjohtaja

Kyläkouluja on puolustettava yhdessä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus totesi tutkimuksessaan 2023, että kyläkoulujen lakkauttamisesta ei synny suoraan säästöjä kunnille. Moni kuntapäättäjä on havainnut saman: se kyläkoulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä kunnille. Perusopetuksen käyttökustannukset ovat nousseet koko ajan lakkautuksista huolimatta.

Yhdenvertainen ja laadukas peruskoulu on sivistysvaltion kivijalka. 
Vuonna 2006 poistettiin valtion pienkoululisä, joka ohjasi perusopetuksen resursseja myös pitkien välimatkojen oppilaille maaseudulla. Suomen lasten PISA-tulokset ovat heikentyneet ja alueelliset erot ovat kasvaneet siitä vuodesta alkaen. Lain mukaan alle 13-vuotiailla päivittäinen koulumatka ei saa kestää yli 2,5 tuntia. Silti Karvin mukaan Suomessa oli vuonna 2021 vajaat 700 alakoululaista, joiden koulumatka kesti yli 2,5 tuntia. Maaseudun lasten perusoikeuksia on päättäjien puolustettava. Suomen Kylät ry julkaisi Kyläkoulujen pelastuspaketin, jonka teimme yhdessä opettajien, tutkijoiden ja vanhempien kanssa.

Monen arkijärkeen ei mene lakkauttaa elinkelpoista kyläkoulua ja laittaa pikkureppuja taksiralliin. Kyläkoulun menetys on shokki koko kyläyhteisölle. Se laittaa ihmiset liikkeelle ja toimimaan. Liikettä ja joukkovoimaa näkee eri puolilla Suomea. Arvostus kyläkouluja kohtaan nousee vanhempien silmissä. Moni kokee, että suurkouluissa yhteisöllisyys on karannut ja keskittyminenkin heikentynyt. Eurokonsulttien laskelmia säästöistä tarjoillaan kuntapäättäjille. Viime kädessä vahvin kyläkoulun puolustaja on kuntapäättäjä. Poliittisella tahdolla monelle kyläkoululle on annettu tärkeä lisäaika.

Koulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä kunnille. On aika kehittää kyläkouluja. Kalajoen Rautiossa avattiin 2022 uusi kyläkoulu, joka on osa monipalvelukeskusta. Päivisin kiinteistö on kyläkoulu ja iltaisin se on koko kylän harrastekeskus. Koulun terkkari hoitaa sekä kyläkoulun muksut, että oman kylän mummot. Kiinnostuneita muuttajia on. 

Orpon hallitusohjelman leikkaukset kuntien valtionosuuksiin uhkaavat kuntataloutta maaseudulla. Säätytalolla neuvoteltiin maaseudun lähikoululisästä, mutta hallitusohjelmaan sitä ei saatu. Budjettiriihen alla pidämme teemaa esillä. Päättäjiltä tarvitaan nyt viisautta ja voimaa on turvata resursseja kyläkoululaisille. 

Aleksi Koivisto, 
Toiminnanjohtaja, Suomen Kylät ry